1. Kiukuttelua ja muutakin
Täällä, ympärillämme, on paljon ääniä
monotonisia ja aika ankeita
ketä kiinnostaa herkistyä kaupungin äänimaisemien yksityiskohdille
no ehkä jos pitää tehdä joku yhteisötaideprojekti
johon on jo määrärahat olemassa
aural dreaming olis varmaan aika hyvä nimi
no mut tosissaan, jotain epämääräisiä
julkisissa liikennevälineissä tehtyjä kenttä-äänityksiä,
kenties efektoituna kaikuisaksi äänitapetti-kitschiksi
kuulostaa ihan mun Kutsumaton vieras -teokselta
jos lainaat vielä kerran Cagea
tungen sen risukasan ja transistoriradion sanonko minne
samaan paikkaan
minne Add N to X:n vokalisti oli valmis tunkemaan thereminin
Tämän kappaleen kirjoitin myöhemmin, oli yö
ja kuuntelin Lontoossa tekemiäni kenttä-äänityksiä.
Brandon LaBellen teos Cloudy teki viime kesänä minuun vaikutuksen
äänitaide (mitä se on?) on usein niin tosikkomaista
ehkä vastakohtana visuaaliselle todellisuudelle joka on täynnä
kaikkea kiinnostavaa, Nam June Paikia mukaillen.
Cloudy oli viehättävä, kevyesti homoseksuaalinen, maukkaan
narsistinen ja sävyltään tarttuva
LaBelle istuu kotisohvalla, syö mansikoita, miettii Cagea ja näkee
unta pianisti-pojasta joka on lavalla edessämme.
Sen jälkeen esiintyi Alvin Lucier mikrofonit korvissa,
feedbackia
käveli yleisön läpi keskeltä kuin morsiamen isä
talutti meidät uudelle vuosituhannelle
tämä on kaunis ja rauhaisa kesäyön äänimaisema Helsingissä
vai pommituksen jälkeinen hiljaisuus Gazassa
Äänille tulee merkityksiä, niissä ei oikein oo niitä
molekyylien värähtelyä eiku mitä se oli
kiinnostaa kanssa toi tekniikka tosi paljon
sillä toisin kuin kaikkien muiden maailman ihmisten
äänisuunnittelijan elämä on kovin teknistä
tietokoneita ja kaikkee piuhoja
mitensä osaat käyttää noita
no hei osaat säki tehdä kuperkeikkoja ja kiukutella
et kaikilla omansa.
Ja sit toiset lukee kirjoja
ja luettelee niiden nimet käsiohjelmassa
toisin kuin kaikkien muiden maailman ihmisten
(meidän) esitystaiteilijoiden elämä on monimutkaista
ja ymmärrettävissä vain yhden kuolleen natsin käsitteiden avulla
tämä ei ole ironiaa
vaan avuttomuutta.
2. House kiinnostaa
siivoojat ovat lakossa
tekemisen jälkiä ei pyyhitä tänään pois
mikäs siinä olenkin kyllästynyt piilottamaan työkaluni
kuin pakotettua dementiaa
no symboliikka ei kyllä kiinnosta
ostan ristisanatehtävät mieluiten lehtikioskista kuin
esityksen osana
mikä sitten kiinnostaa?
pitkään kuunteli kaikenlaista ja sit myönsi että
house kiinnostaa, kaikenlaisen lisäksi
ja rakennukset muutenkin
ehkä sieltä vois löytyä aihetta jos symbolit ei nappaa
mut musiikin rakenteet, arkkitehtuuri sekä filosofia on jo läpiesitetty
niin ja ekologia, varmaan ekonomiakin jossain päin Saksaa tms
mitä näitä vielä olis
isoja kokonaisuuksia mitä vois muuttaa
käsien hitaaksi liikkeeksi puolipimeässä tilassa
joskus mietittiin kaverin kanssa
onko Suomessa sellanen esitystaidekomitea
joka päättää tulevan esityskauden trendit
tämä ei ole sarkasmia
vaan työhakemus.
Mitkä tahansa asiat missä tahansa järjestyksessä
missä tahansa asiayhteydessä
kuinka pitkään tahansa ovat kiinnostavia.
Menipä taas kuuskytlukulaiseksi. no anti olla
menköön
historiaa pakoon juostaessa tulee hiki
pullotetaan se ja myydään baaden-baadeniin
3. Olen 28
Olen 28 ja minua vanhemmille tyypeille
kuten nyt vaikka kaimalleni Sarjelle
postmodernismi taisi olla aika kova juttu
mitä olen heitä vähän lukenut, kuullut ja nähnyt
olis se p-homma iskenyt muhunkin ihan eri tavalla,
jos olisin elänyt 70-luvulla
no en elänyt
eikä tämä ole kritiikkiä
vaan ihmettelyä kuinka siitä p-jutusta on tullut niin luontevaa
ei mulle tulis mieleenkään puhua korkeasta ja matalasta
ja niiden välisestä jännitteestä
runousoppi on noin sata kertaa radikaalimpi kirja ku joku
draaman jälkeinen teatteri
oho nyt meni uuskonservatismiksi
kaikki kollaasit, fragmentit ja multimediaalisuudet
ja monimerkityksellisyydet ja avoimet muodot sekä
itseohjautuvat ryhmät ja sitä rataa
peruskamaa, äidinmaitoa 28-vuotiaalle, ei hyvää eikä huonoa
vaikee olla täpinöissään tollasista
sama ku olis innoissaan talosta, jossa on lasia ja metallia
mut ehkä ymmärsin kaiken väärin hyvin mahdollista
tota historiaa ei oikein jaksais ottaa haltuun ku
matskua tulee joka tapauksessa oli historiaa tai ei
eihän me opetella vanhoja murteitakaan
4. Tunnustus
mutta merkityksettömyys se on vaan niin siistiä
väittää pokkana että
terveellä yhteiskunnalla on varaa merkityksettömyyteen
jonkun synnytyssairaalan määrärahat ja ääni-installaation tuotantokulut vierekkäin
eikä ilmekään värähdä
siihen minä uskon
AKAHILJANE 2009
