esitys_2_16_paakirjoituskuva

päätoimittaja: Tuomas Timonen

Tämä Esitys-lehden numero on toimitettu Teatterikorkeakoulun Näytelmän rajat -kurssin yhteydessä. Kurssin opettajat olivat Katariina Numminen, Juha Siltanen ja allekirjoittanut.

Mikä näytelmä on ja mitä se ei ole? Missä menevät näytelmän, teatterin, scoren ja käsitetaiteen väliset rajat? Tai voiko teatteria uudistaa uudistamatta näytelmää? Missä määrin – ja miksi – teatteriamme on tähän päivään asti uudistettu juuri näytelmäkirjallisuudella: Brecht, Beckett, Müller, Churchill, Crimp, Jelinek – vain ilmeisimmät mainitakseni.

Toisaalta voidaan kysyä, mihin näytelmää enää tarvitaan? Miksi yhdenkään teatterin pitäisi esittää näytelmiä, varsinkaan uusia, kun jokaisen ohjaajan ja työryhmän saatavilla on valtava määrä informaatiota, tarinoita, kuvia, uutisia ja anekdootteja, joista koota teatteriesitys?

Voidaan edelleen kysyä, onko näytelmä kirjallisuuden lajina aidosti enää edes olemassa – vai onko näytelmien kirjoittaminen vain sokeaa toistopakkoa, tai – mikä vielä vastenmielisempää – silkkaa ammattiyhdistyspolitiikkaa: koska näytelmäkirjailijoita on olemassa, heidän näytelmiään täytyisi myös esittää teattereissa.

Tämä Esitys-lehden numero on kuitenkin varsin näytelmämyönteinen. Näytelmä on mielekäs, jopa perustava osa etenkin niin sanottua puheteatteria.

Näytelmästä ja sen teoriasta voi löytyä yhä edelleen yllättäviä ja virkistäviä tulkintoja. Artikkelissaan Aristoteleen Runousopista Miika Luoto tarkastelee Runousopin epäselvyyksiä ja avaa niiden pohjalta uudelleen kysymystä tekstin ja näyttämöllisen toiminnan välisestä suhteesta.

Numeron kahdessa haastattelussa tarkastellaan näytelmän olemusta ja mahdollisuuksia. Runoilija Anja Erämaja on kirjoittanut esikoisnäytelmänsä ja vastaa kysymyksiin runon ja näytelmän välisestä erosta. Ohjaaja Lauri Maijala taas on tarttunut harvoin Suomessa esitettävään Heiner Müllerin Hamletinkoneeseen – ja näytelmälle uskollisesti haastattelusta muotoutui dialoginen yksinpuhelu.

Kurssimme keskeistä materiaalia olivat Samuel Beckettin pienoisnäytelmät ja niiden upeat, Juha Siltasen kirjoittamat suomennokset. Tämänkertainen Symposion-palsta keskittyy niihin.

Helsingissä 5.4.2016,

Tuomas Timonen