Singaporelainen taiteilija-kuraattori Ong Keng Sen on kosmopoliitti, jota kiinnostaa paikallisuus ja performanssi uuden ajan käsityöläisyytenä.
Istuessaan Kiasman kahvilaan Ong Keng Sen pahoittelee myöhästymistään vuolaasti, sillä hän on saapunut Suomeen edellisenä päivänä ja hukannut laukkunsa lentomatkan aikana. ”Kotini on siellä missä matkalaukkuni on, siksi olen lähes hysteerinen sen katoamisesta”, Keng Sen selvittää.
Singaporesta kotoisin oleva Keng Sen on tehnyt kansainvälisen uran ja työskennellyt viimeisen kymmenen vuoden ajan ohjaajajana ja taiteilija-kuraattorina paitsi Aasiassa myös Euroopassa. Hän on ollut mukana mm. Euroopan Kulttuurisäätiön projektissa, joka käsittelee eurooppalaisuutta 20. vuosisadan muutosten jälkeen. ”Se on ollut kiinnostavaa juuri siksi, että en ole eurooppalainen”, Keng Sen sanoo.
Keng Sen ei pidä mitenkään kummallisena sitä, että hän on ensimmäiseltä tutkinnoltaan lakimies. 1980-luku oli Singaporessa mukaansa tempaavaa aikaa ja taiteessa tapahtui paljon. Samalta oikeustieteen opintojen kurssilta päätyi useampikin kollega taiteen pariin. ”Singapore on nuori valtio, jonka kulttuurinen identiteetti on myös kovin nuori. Populaatio on kirjavaa ja kieliä on useita, eikä ole sattumaa että pääkielenä käytetään englantia”, Keng Sen selvittää taustaansa ”opintojen jälkeen liityin Theater Works – ryhmään, jossa pohdittiin paljon kuinka yhdistää aasialaisten identiteettien kirjo urbanisoituvaan elämäntapaan”.
Kuuluisaksi Keng Sen tuli vuonna 1994 alkaneesta projektista The Flying Circus Project, jonka ohjaaja-kuraattorina hän toimii. The Flying Circus Project kutsuu yhteen paitsi aasialaisia nykytaiteilijoita että traditioiden edustajia sekä myös koko joukon kansainvälisiä taiteilijoita. Esitystä keskeisempää on laboratoriomainen työskentely, jossa kymmenet taiteilijat kokoontuvat muutamaksi viikoksi keskustelemaan, tekemään yhdessä, esiintymään ja olemaan vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Viimeksi FCP järjestettiin Singaporessa ja Vietnamissa vuonna 2007.
”Autenttisuuteen pyrkiminen voi ajaa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen hakoteille”, Keng Sen pohtii kansainvälisyyttä. ”Jos ajatellaan vaikka mitä kiinalaisuus tarkoittaa, on olemassa niin montaa erilaista kiinalaisuutta… ja samaan aikaan autenttisuudesta on tullut uudella tapaa merkityksellinen käsite”. Matkustamisen myötä Keng Sen on tullut epäileväiseksi kansainvälisen teatterikielen ja trendien suhteen.”Minua on alkanut kiinnostaa paikallisuus, se mikä on extremely local.” Keng Senin työ perustuu vahvasti yhteisöjen ja ihmisten kohtaamiselle ja sen poliittisuus on ilmeisestä. ”Poliittinen teatteri voi olla myös kategoria”, Keng Sen huomauttaa. Hänelle on tärkeää pitää käsitteet elossa ja määritellä ne tarpeen mukaan uudelleen. ”Esimerkiksi yhteisöteatteri tarkoittaa tänään jotain muuta kuin mitä se tarkoitti 70-luvulla”, Keng Sen arvioi, ”uusi aika tuo mukanaan uuden kontekstin”.
Suomeen Keng Sen tuli suunnittelemaan vetämäänsä taiteilijalaboratoriota otsikolla Is Performance the Future Craft of 21st Century? Ammattilaisille tarkoitettu laboratorio toteutetaan lokakuussa Edge of Europe -kollektiivin ja Kiasma-teatterin yhteistyönä osana /teatteri.nyt -festivaalia. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm. mitä taito tarkoittaa nykytaiteilijoille ja kuinka luomme arvoja performanssissa nykyisen taloudellisen kriisin sävyttämässä kulttuurisessa ilmapiirissä. Keng Sen sanoo, ettei hänellä ole mitään erityistä metodia laboratorioille, vaan jokainen sessio syntyy omilla ehdoillaan osallistujiensa toimesta. Ellei sitten metodiksi katsota sitä, että tuo erilaisia tekijöitä ja tekotapoja yhteen. Erityisesti Keng Sen kokee tärkeänä, että taiteilijat tekevät yhteistyötä tekijöiden kanssa, jotka eivät ole taitelijoita. Helsingin laboratoriossa se toteutuu yhteistyönä käsityöläisten kanssa.
www.edgeofeurope.net
www.kiasma.fi/teatterinyt
Pilvi Porkola
